Ei sen enempää

Olen aivan ihastunut Nelosen Vain elämää -ohjelmaa. En ymmärrä miksen sitä alusta saakka ruennut tv:stä katsomaan, vaan ensimmäisen kerran katsoin sarjaa pari viikkoa sitten ja tänään katsoin ruutu.fistä ekat jaksot. On hienoa nähdä mukana olevista laulajista ihan uusia puolia ja kuulla tutuista lauluista uudenlaisia versioita ja myös huomata miten kappaleet sopii todella erityylisten artistien esitettäviksi.

Erinin jakso on ollut itselleni kaikkein koskettavin, sillä Naikkareita fanitettiin niin kovasti omassa nuoruudessani ja on Erinin ihan omiakin biisejä tullut kuunneltua. Erinin jaksosta löytyi myös osio jonka kautta saan hyvän syyn hehkutta kyseistä ohjelmaa myös täällä blogissa.

Erin oli nimittäin valinnut päivänsä yhdeksi aktiviteetiksi käsitöidensä viimeistelyn (muillakin siis jää työt kesken, kiva kuulla etten ole ainoa). Kaikki pääsivät yhdessä tekemään omalle tasolleen sopivia käsitöitä.

 

Erin ja Katri virkkasivat ja neuloivat ihan oikeasti. Kyllä miehetkin virkkasivat, tai ainakin yrittivät.

 

Jari oli ihanasti pihalla. Kaikki olivat kuitenkin omassa elementissään päästessään esittämään omat versionsa Erinin tai Nylon Beatin lauluista. Taas oli itkussa pitelemistä.

Mikäs sen mukaampaa tekemistä TVn katselun ohella onkaan kuin neulominen, tästä syntyvästä tuotoksesta lisää myöhemmin.

Tallinnan tuliaiset

Pitihän Tallinnan vierailu hyödyntää ja käydä Karnaluksissa ostoksilla.

Ostin muutaman kerän erivärisiä Merino-lankoja, pari villalankakerää, taas kerran sukkalankoja raidallisiin sukkiin, elastaanilankaa myös sukkiin hyödynnettäviksi sekä uudet pyöröpuikot, mitkä on toivottavasti vielä paremmat sukkien neulomiseen 7-veljeksestä kahdet kerrallaan.

Kohta pääsen aloittamaan uudet neulokset. Mitkähän langat pääsisi ensimmäisenä käyttöön...

Ei muuten löytynyt Tallinnasta ollenkaan bambu-lankoja mitkä sopisi tiskiräteissä käytettäviksi.

Valmiit sukat

Nyt ne sukat on vihdoin valmiit, joiden aloittamisesta kerroin jo aiemmin.

Tykkään edelleen kovasti tosta tekniikasta kutoa kahdet sukat samaan aikaan. Pitänee seuraavalla kerralla kuvata vaihekuvia, jotta niitä saa tänne näytille. Pitää vielä ainakin yhdet sukat kutoa, ennenkuin uskalla mennä muokkaamaan ohjetta sopivaksi ohuemmalle langalle.

Nyt on ainakin yhdet villasukat lämmittämässä synkkää syksyä.

Syksyinen kasvihuone

Tässä kuvapläjäys siitä mitä kasvihuoneestani vielä näin syksyn tullen löytyy.

Porkkanat saavat vielä kasvaa, vaikka jo maasta otetutkin ovat olleet kunnon kokoisia. Mansikkakoisoja on sekä maahan tippuneina että vielä kypsymässä.

Tomaatteja löytyy eri värisinä. Harmittavan useat ovat vielä kuitenkin vihreitä, eikä näin viileallä ehdikkään kypsymään.

Kaiken muun takaa löytyi vielä muutama mansikkakin. Stevia on haaroittunut ja kasvanut isoksi. Lipstikkaakin löytyy vielä paljon, joten taidan tehdä lisää lipstikkajääpaloja.

Tässä vielä tämän kertainen saaliini.

Ei menny niinkun kinuskikissalla

Kesällä innostuin lehtiä lueskellessa kokeilemaan taas kerran uutta ja tällä kertaa tuli opittua paljon. Kodin kuvalehdestä löytyi Bébéjen ohje ja heti ensimmäisenä opin, että kannattaa googlettaa ennenkuin innostuu kokeilemaan jotain uutta.

Ensimmäinen ongelma ilmeni pohjataikinan tekemisessä. Ohjeen mukaan siihen ei laiteta nestettä ollenkaan, joten lopputuloksena oli pelkästään murusia. Tajusin onneksi korjata tilanteen lisäämällä munankeltuaisen, joka jäisi yli täytteen munista.

Pohjataikina ei siltikkään ollut mitenkään täydellinen, nimittäin  niistä ei saanut kunnolla muotoiltua kuppeja. Muotoilin ne suoraan kuppikakku pellille ja pohjasta tuli paksu, mutta reunat jäi olemattomiksi ja nekin tuppasi murentumaan täytettäessä.

Täytekkään ei ollut sellaista kuin odotin. Senhän pitäisi olla vaahtoa, muttei sitä missään vaiheessa vaahdotettu, joten eipä ole. Täytettä oli kaiken lisäksi ihan liian vähän, joten sitä tuli vaan nokare jokaiseen leivokseen. 

Kuorrutteesta tuli ainakin hienon väristä ja makeaa. Sitäkin sai tehä lisää kesken koristelun. Omasta mielelestäni kuorrutekin olisi saanut olla paksumpaa, jotta levittäminen olisi käynyt kätevämmin.

Lopputulos oli kuitenkin rapsakka ja makea ja kaikki tuli kyllä syötyä, mutta ei ne kyllä bébéiltä maistuneet. Saatan kokeilla vielä uudemmankin kerran bébéjen leipomista, Kinuskikissan ohjeella ehkä, jotka näyttävät ainakin paljon uskottavammilta kuin itse tekemäni. seuraavaksi kokeiluun pääsee kuitenkin muuta ennenkokeilematonta.

Mitäpä tästä opimme, googlettamisessa on voimaa. Ja kannattaa ehkä lukea ohje kunnolla ennenkuin orjallisesti tottelee.

Kesän uusi suosikkiherkku

Näin harmaana syyspäivänä on hieno hetki muistella viime kesän herkkuja.

En ole koskaan ennen käyttänyt karviaisia leivoksissa, mutta nyt oli pakko kokeilla kun kuulin karviaismarenkipiirakasta.

Pohjana on tavallinen murupohja ja täytteenä kiisseliksi keitetyt karviaiset. Lopuksi vielä pinnalle marenkivaahto.

Tämä piirakka on ihana yhdistelmä kirpsakkaa ja makeaa. Ensi kesän karviaissatoa odotellessa olen maistellut kauppojen karviaisjugurtteja, ehkä niitäkin voisi hyödyntää leipomisessa.

Syksyn ensimmäiset sukat

Päätin aloittaa syksyn neulomalla uudet villasukat. Ja nehän valmistuu nyt molemmat samaan aikaan. Ohje on Melissa Morgan-Oakesin Varpaista varteen -kirjasta, mikä on mun tän hetkinen suosikki käsityökirjoista. Olen jo kerran aiemminkin tehnyt sukat tuosta kirjasta ja toivottavasti tulevaisuudessa vielä monet muutkin.

Kärjet on nyt valmiit ja seuraava vaihe onkin kantapäät. Suunnitelmissa olisi saada nämä nyt viikonlopun aikana valmiiksi, joten nyt jatkan neulomista. Lisää infoa sitten valmiista sukista.